Olemme matkalla kohti valoisampaa tulevaisuutta. Ainakin, mikäli katsomme maailmantalouden näkymiä.

Yhä useammat ekonomistit uskovat suhdannekäyrän olevan tavallisen V:n muotoinen. Kiinan talouden kasvu näyttää kestävän taantumasta huolimatta ja Venäjän suunnalta kuullaan jo ensimmäisiä, rohkaisevia talouden signaaleja. Valoisa tulevaisuus synkkenee hieman, kun asiaa katsotaan suomalaisen talouselämän kannalta. Isot teknologiateollisuuden yhtiöt eivät vielä näe valoisaa taivaanrantaa. Ennen kaikkea huolta aiheuttaa se, mitä Suomessa tehdään tulevaisuudessa. Lienee selvää, ettemme palaa takaisin perinteisen tehdasteollisuuden aikaan, ja koko alihankintaklusterimme on vaikeuksissa perinteisen toimintatavan ajatuksin.

Mitä meidän siis tulisi tehdä oman tulevaisuutemme eteen? Jotain ainakin. Olemme jo tehneet paljon töitä suomalaisten innovaatio-ohjelmien eteen ja pyrkineet edistämään suomalaista tuotekehitystoimintaa niin langattoman teknologian, bioteknologian, uusiutuvien energiavarojen hyödyntämiseen liittyvän teknologian kuin terveysteknologiankin alueella. Yksi ajatus, joka voisi olla yhdistämässä näitä kaikkia ja luomassa aivan uudenlaisen mahdollisuuden myös Suomi-brändin kirkastamiselle, on vastuullisen innovaatiotoiminnan tekeminen Suomen kärjeksi.  Tämä sopisi loistavasti Aalto-yliopiston toimintaan, ja istuu myös suomalaisuuden perusolemukseen.

Vastuullisuus edellyttää vahvaa arvopohjaa, ja me suomalaiset olemme perinteisesti olleet vahvasti arvojemme mukaan eläviä. Maineemme maailmalla luotettavina, ahkerina, vähiten korruptoituneina ja koulumenestykseltään parhaina kantaisi hyvin tähän vastuullisuuteen. Samoin luonnonvarojen ja pääoman niukkuudesta johtuen olemme vuosikymmenten saatossa olleet pakotettuja innovaatioihin, joista monet ovat myös pysyvästi vastuullisuutta edistäviä. Näitä ovat muun muassa olleet niukan energia- tai raaka-ainekulutuksen teknologia, esimerkkinä vaikkapa Outotec, tai Nokian puhelimeen jo kymmenen vuotta sitten kehitetty aurinkokennoakku, jonka nyt Samsung esittelee uutuutena ja ”vihreänä puhelimena”.

Meillä on kaikki edellytykset luoda tästä uusi kansallisen menestyksen tekijä, joka vahvasti nojaa jo vanhastaan tunnettuun Suomi-brändiin ja osaamisalueisiimme. Meidän tulee vain tehokkaammin yhdistää näitä osaamisia. Aalto-yliopistossa yhdistyvät innovatiivisuuden perusedellytykset. Jo keskiajalta lähtien Firenzen saavutuksia tarkastellessa huomataan, että mahtavimmat keksinnöt, taideteokset, kirjallisen tuotannon helmet ja politiikan uudet tuulet syntyivät erilaisten osaamisten ristiinpölytyksen avulla, kun mahtavat varakkaat suvut kuten Medicit toivat yhteen eri alojen parhaat toimijat. Aallon mahdollisuudet voivat realisoitua vain, jos sen toimintatavoissa voidaan aidosti ylittää eri alojen väliset raja-aidat sekä yhdistää yritysten, julkisen sektorin ja myös kolmannen sektorin resurssit. Vastuullisuuden tuominen tähän innovatiiviseen luovuuteen onkin meille tarpeellinen lisäpiirre, jolla voimme erottautua kilpailijoistamme ja luoda uutta työllisyyttä Suomeen. Vastuullisuus on nousussa maailmalla ja sen tulee näkyä kaikkien yritysten toiminnassa jatkossa entistä selkeämmin. Siihen voisimme tuottaa uusia ratkaisuja ja tekniikoita. Meillä on jo hyviä lähtökohtia olemassa.

Mitä siis tarvitaan? Tarvitaan tekoja, jotka muuttavat hyvät aikomukset konkretiaksi. Tarvitaan eri tahojen toimenpiteitä, mm. julkisten varojen merkittävää keskittämistä nykyisestä tukiviidakosta sekä niiden suuntaamista näihin hankkeisiin. Tarvitaan yksimielisyyttä Aalto-yliopiston toimijoiden kesken suunnasta ja marssijärjestyksestä. Tarvitaan innostusta yrittäjyyteen, joka on yksi avain tulosten hyödyntämiseen, ehkä vielä maustettuna joillakin veroporkkanoilla. Ja ennen kaikkea tarvitaan taho, joka ottaa tästä vastuun. Pelkät hyvin kirjoitetut paperit eivät enää riitä, vaan on aika ryhtyä sanoista käytännön tekoihin. Paremman Suomen, yhteiskunnan ja maailman puolesta.

Teppo Rantanen

Toimitusjohtaja

Deloitte