Yritysten yhteiskuntavastuukeskustelu on innostanut eri tahoja kannanottoihin. Keskusteluun on nostettu eri aspekteja ja olen saanut myös paljon suullista palautetta. Kiasman johtaja Berndt Arell kysyy omassa blogissaan, onko tarkoituksenmukaista vaikeuksien edessä painaa jarrua vai kaasua ja pohtii yritysten todellista tahtotilannetta. Toinen mielenkiintoinen, nimimerkin suojassa kirjoitettu mielipide Hesarissa otti kantaa koviin tulostavoitteisiin, joita yritysjohto asettaa omalle yksikölleen varmistuakseen omista, mahdollisimman suurista bonuksista. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää mittavien säästötoimien kohdentamista henkilöstöön ja alihankkijoihin.
Näissä kysymyksissä vastakkain asettuvat eri aikahorisonttien katsantokannat. Jos yritysten tavoitteena on vain lyhyt tähtäin, niin säästämällä investoinneista, leikkaamalla henkilöstöä ja vähentämällä ostopalvelujen ja alihankinnan käyttöä saadaan varmasti kvartaalitason ja ehkä jopa vuositason tulos kuntoon. Mutta mitkä ovat pitkän tähtäimen vaikutukset tällaisesta toiminnasta? Jos alallemme ei rekrytoitaisi lainkaan vastavalmistuvia, niin tulos olisi varmaan ensimmäisen vuoden parempi, mutta siitä eteenpäin oppivat ja pystyvät asiantuntijat ovat korvaamattomia. Pitkän tähtäimen kasvu ei mahdollistuisi lainkaan.
Yritysjärjestelyjen yhteydessä toisinaan törmätään tilanteisiin, joissa yrityksen omistava taho tähdätessään yrityksen myyntiin parin seuraavan vuoden aikana, säästää kaikesta mahdollisesta tulevaisuuteen panostamisesta. Tulos saattaakin hetkellisesti näyttää paremmalta, ja taitamaton ostaja voi harhautua maksamaan tällaisesta yrityksestä liikaa. Mutta kokenut taho tietää, että yrityksen arvoa on näillä toimenpiteillä päinvastoin alennettu, ja lyhyen tähtäimen tulosparannus kääntyy pitkän tähtäimen tuloshuononnukseksi. Nimimerkin esimerkissä johdolla ei mahda itselläänkään olla kovin pitkäjänteistä sitoutumista yritykseen, koska muutaman vuoden sisään tulospalkkioiden mahdollisuus hävinnee kokonaan.
Ainoastaan pitkäjänteinen panostus osaamiseen, ihmisiin, innovaatioihin ja toiminnan kehittämiseen tuo menestystä yritykselle. Ja nämä ovat osa sitä yhteiskuntavastuuta, jota yrityksiltä nyt kaivataan: vastuuta Suomen tulevaisuuden kehittämisestä. Uskon, että nyt on oikea aika painaa kaasua, alkaa tehdä asioita uudella tavalla. Jos yritykset jäävät odottamaan Asterixin heimopäällikön tavoin taivaan niskaan putoamista, eivätkä uskalla tehdä mitään, mitään ei saavuteta. Huonoina aikoina menestyksekkäät yritykset rakentavat pohjaa uudelle nousulle, ja tämä pohjan rakentaminen vaatii aina rohkeutta.
Teppo Rantanen
Deloitte