Yritysten rooli yhteiskunnassa muuttuu. Ajattelemme helposti yhteiskunnan hoitavan kaikki yhteiset asiat. Avoimessa taloudessa tämä ei riitä: nyt tarvitaan myös yritysten ja yksilöiden panostusta yhteisen hyvään.
Korkean verotuksen aikana olemme tottuneet siihen, että niin yrityksiltä kuin yksityisiltäkin varat kannetaan yhteiseen kassaan, josta sitten hoidetaan yhteiskunnan tarpeet.
Suljetun yhteiskunnan aikana näin voitiin menetellä. Jakoperusteen määrittelyn hoitivat valtio ja kunnat. Avoimessa globaalissa taloudessa tämä ei kuitenkaan ole enää mahdollista. Veronkantoja on ollut pakko alentaa, jotta olisimme kilpailukykyisiä maailmanmarkkinoilla. Samalla valtion ja kuntien kassaan, erityisesti matalasuhdanteen aikana, kertyy vähemmän jaettavaa kuin pitäisi.
Nyt tarvitaan myös yritysten ja yksilöiden panostusta yhteisen hyvään.
Yhteistä hyvää rakennetaan luomalla yhteistä varallisuutta, joka takaa työpaikkojen säilymisen ja omistajille maksettavan tuoton pääomille.
Yhteistä hyvää yritykset voivat luoda myös kantamalla yhteiskuntavastuutaan alueilla, joissa tarvitaan lisää resursseja. Kysymykseen voi tulla nuorten tai erityisryhmien työllistäminen, urheilun tukeminen, kulttuurihankkeisiin monipuolinen osallistuminen tai konfliktienhallinnan mahdollisuuksien edesauttaminen.
Kaikki voidaan tehdä niin, että yrityksen omistajilleen maksaman pääoman tuottoa ei uhrata. Talouden alamäessä tämä on syytä muistaa, kun yritykset taistelevat olemassaolostaan tai vähintäänkin joutuvat sopeuttamaan toimintojaan.
Vasta-argumentiksi yritysten osallistumiselle yhteiseen hyvään esitetään usein, että yritykset eivät saisi valita mihin kohteisiin he osallistuvat ja millaisia valintoja tekevät yhteiskunnallisissa asioissa. Tälle ei mielestäni ole mitään perusteita. Yrityksillä on käytettävissään laaja osaaminen ja tietotaito, ja niitä voidaan soveltaa menestyksekkäästi myös silloin, kun yritykset valitsevat tukikohteitaan ja -tapojaan.
Tämä on myös havaittu käytännössä, kun on tarkasteltu millaisissa hankkeissa yritykset ovat olleet mukana. Yhteiskuntamme tulevaisuuden toimivuuden kannalta paras tulos saavutetaan, kun yritykset, kolmannen sektorin toimijat ja valtiovalta yhdessä toimivat yhdessä merkittävissä hankkeissa.
Itse olen saanut olla mukana muun muassa maahanmuuttajanuorten työllistämisohjelmassa sekä hiilineutraali kunta -hankkeessa. Hankkeiden onnistumisen edellytyksenä on ollut nimenomaan yrityssektorin aktiivinen rooli hankkeen alullepanijana ja vetovastuullisena, kunnes hanke on saavuttanut vakiintuneet muotonsa.
Koko yhteiskunnan kannalta parasta olisi se, että voisimme yhdistää näkemykset yritysten, julkisen vallan ja kolmannen sektorin roolista ja hylätä vanhat nurkkakuntaiset näkemykset. Silloin voimme tehokkaasti rakentaa yhteisvoimin entistä kilpailukykyisempää Suomea.
Teppo Rantanen
toimitusjohtaja
Deloitte